On se kyllä saakeli, että en oo vieläkään päässyt sitä sellaista stracciatella-jogurttirahkaa maistamaan. Suomessa olen vahdannut sitä useaan otteeseen, mut en oo ostanut, koska laskeskelen aina kaloreita. Kerran kuitenkin sain tässä päähäni, olisiko kuukausi sitten, että haluan ihan ehdottomasti vihdoinkin maistaa sitä. No, kuinka ollakaan, sitä ei ollut yhdessäkään kaupassa hetkellisesti tarjolla.
Tänään sit kiiruhtaessani täällä Italiassa yliopistolta asemalle kävin kiireellä ruokakaupassa matkalla. Siellä oli iso purkki stracciatellaa jogurttihyllyssä, ja minä nappasin sen matkaan oikein vesi kielellä. Kuinka ollakaan, kassaneiti oli kuitti ja hänelle ei kelvannut Visa, joten jouduin karsimaan puolet ostoksistani, että käteinen riitti... Sinne meni leipätikut, tuoreet mansikat ja tietysti stracciatella, koska ne olivat kalleimmat tuotteet.
Hiukan ketuttaa.
keskiviikko 22. huhtikuuta 2009
Vihdoin löytyi valkkari!
Jes, vihdoinkin oon löytänyt valkoviinityypin, joka on mua miellyttävä. En tykkää makeista perusmehuista enkä kaikista kuivistakaan, mutta täällä Italiassa tein sen havainnon, että vino frizzante eli vähän kuplivampi valkkari on minun makuun. Tämä ei nyt varmasti kauhean puskista tule, koska olen suuri kuohuviinin ystävä... Joka on muuten täällä erittäin halpaa myös. ;)
Erikoisuutenahan Italiassa (ilmeisesti varsinkin pohjoisessa?) on kuohuviinin ja valkoviinin välimuoto prosecco ja punkun ja kuohuviinin risteymä lambrusco. Molemmat ovat oikein maittavia. Varsinkin täällä Modenan seudulla lambrusco on todella suosittua, koska sitä valmistetaan täällä.
Ja muuten, voin sanoa, että kyllä italialaiset osaavat pizzan pyöräyttää. Pizzapohja on italialaisessa versiossa tosi kohdillaan, siinä on mun mielestä vissi ero aiempiin syömiini. En sano, etteikö suomalaisten kebab-paikkojen lätyt hyviä ole, mutta täällä pizza on ihan elämys. :) Oon innostunut täällä pizza margheritasta, eli ihan vaan juustopitsasta. On hyvää! Tosin tänään olin niin kiireinen ja nälkäinen, että jäin ekaan vastaantulevaan paikkaan syömään ja sain maksaa itseni kipeäksi... Margherita plus vissyvesi - 10,50 euroa. Pöytiintarjoilukin maksoi siinä puljussa erikseen. :P
Mut muuten oon kyllä nauttinut italialaisesta ruoasta, vaikka tämä on ehkä diabeetikkojen luvattu maa: öljyä tuonne, valkeaa jauhoa tänne. Ruoan maku ja terveystekijät eivät aina kulje käsi kädessä. :)
Erikoisuutenahan Italiassa (ilmeisesti varsinkin pohjoisessa?) on kuohuviinin ja valkoviinin välimuoto prosecco ja punkun ja kuohuviinin risteymä lambrusco. Molemmat ovat oikein maittavia. Varsinkin täällä Modenan seudulla lambrusco on todella suosittua, koska sitä valmistetaan täällä.
Ja muuten, voin sanoa, että kyllä italialaiset osaavat pizzan pyöräyttää. Pizzapohja on italialaisessa versiossa tosi kohdillaan, siinä on mun mielestä vissi ero aiempiin syömiini. En sano, etteikö suomalaisten kebab-paikkojen lätyt hyviä ole, mutta täällä pizza on ihan elämys. :) Oon innostunut täällä pizza margheritasta, eli ihan vaan juustopitsasta. On hyvää! Tosin tänään olin niin kiireinen ja nälkäinen, että jäin ekaan vastaantulevaan paikkaan syömään ja sain maksaa itseni kipeäksi... Margherita plus vissyvesi - 10,50 euroa. Pöytiintarjoilukin maksoi siinä puljussa erikseen. :P
Mut muuten oon kyllä nauttinut italialaisesta ruoasta, vaikka tämä on ehkä diabeetikkojen luvattu maa: öljyä tuonne, valkeaa jauhoa tänne. Ruoan maku ja terveystekijät eivät aina kulje käsi kädessä. :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)